Aina yhtä sielukasta salibandyn vitosdivaria on pelattu lohkossa 40 tällä erää jo kahdentoista pelin verran, ja tulevana sunnuntaina tarjoutuu kuluvalla kaudella ennätysvahvasti esiintyneille Susikäsille ensimmäinen mahdollisuus varmistaa seurahistoriansa ensimmäiset salibandyn nousukarsintansa!

Vaikka katseet ovatkin suunnattuina vahvasti jo viikonlopun koitoksiin, on kuitenkin hyvä palata vielä hetkeksi tapahtumarikkaaseen tammikuuhun.

Joulutauolta palatessaan lohkon piikkipaikkaa hallussa pitäneet iiläiset olivat heti kauden kovimman haasteensa edessä, kohdatessaan vuoden ensimmäisessä turnauksessa lohkon kaksi muuta nousukarsintaviivan yläpuolella olevaa joukkuetta. Myös varsinkin sentteriosastolla hyvin repaleinen kokoonpano toi omat haasteensa otteluihin lähtiessä, mm. Elias Karhumaan ollessa esteellinen ja intistä palanneen Samuli Iso-Möttösen kuluvan kauden debyytin antaessa vielä odottaa itseään.

Ensimmäisenä vuorossa oli kauan odotettu kohtaaminen simolais-kuivaniemeläiseksi salibandyseuraksi itseään kutsuvan paikallisvastustaja Ismon Valinnan kanssa. Tätä lähemmäs historiallista Iin derbyä on Salibandyliiton sarjoissa tuskin koskaan päästy.

Lähes yhtä merkillepantavaa oli myös Susikäsien aloitus ottelulle, sillä joukkueen otteissa ei ollut heti ensisekunneista alkaen mitään merkkejäkään yli kuukauden kestäneestä joulutauosta Samuli Halosen viedessä Tassut johtoon ensimmäisen kerran jo ajassa 1:21, ja Toni Veijolan kasvattaessa joukkueen maalitiliä jo toistamiseen vain pari minuuttia myöhemmin.

Vastustaja pääsi kuitenkin peliin mukaan vielä erän loppupuolella Jukka-Pekka Pauanteen katkaistessa maalille tulleen lättysyötön alivoimalla suoraan oman verkkonsa perukoille. Pauanteelle tarjottiin paikkaa korvata virheensä kentän toisessa päässä pariinkin otteeseen ottelun aikana, mutta ainakaan vielä jo yli kahden vuoden pituiseksi venynyt maaliton putki sarjapeleissä ei ottanut katketakseen.

Tämän jälkeen ottelu eteni kuitenkin loppuun saakka vahvasti Tassujen komennossa maalittomasta toisesta erästä ja vastustajan kovasta tsempistä huolimatta, mm. jälleen kerran pirteästi esiintyneen Niko Pinolan antaessa tulisen lyöntilaukauksensa puhua kahteenkin otteeseen. Loppulukemat 6-2 Susikäsille, ja päivän ensimmäinen koitos oli selätetty.

Illan toisessa ottelussa vastaan asettui vain kahden pisteen päässä sarjataulukossa niskaan hengittävä SB Hurricane. Valmistautuminen runkosarjan tähän asti tärkeimpään otteluun oli selvästi onnistunut, peli-ilmeen ollessa toivotun vahva heti alusta alkaen. Vahva alku myös tuotti tulosta, ja ensimmäiselle erätauolle siirryttiinkin iiläisten 3-1 johdossa.

Toisen erän alussa joukkue koki kuitenkin kovan kolauksen kapteeni Kuokkasen loukattua takareitensä. Joukkueen johtohahmon jätettyä leikin kesken levisi liian huteraksi ryvettynyt kokoonpano lopulta täysin käsiin. Näin ei tietenkään koskaan saisi käydä, eikä sota yhtä miestä kaipaa, mutta näin silti pääsi käymään, fokuksen siirtyessä samalla vielä johonkin aivan muuhun kuin omaan tekemiseen.

Viisitoista minuuttia vahvaa sulamista, ja yhtäkkiä Tassut löysivätkin itsensä jo takaa-ajotilanteesta. Hetkellisesti tilanne näytti jo paremmalta kovalla rytinällä kentälle tulleen Toni Haikosen tuodessa iiläiset tasoihin jo ottelun toisella osumallaan.

Tätä ei kuitenkaan kestänyt kauaa, kun kovan kirin päälle saanut Hurricane meni ohi jo toistamiseen. Tähän eivät iiläiset onnistuneet enää pystyneet vastaamaan, ja tärkeät kaksi pistettä lähtivät lopulta vastustajan mukaan lukemin 6-4, tiputtaen Susikädet samalla ensimmäistä kertaa kauden aikana pois sarjan kärkipaikalta.

Ottelun jälkeen kahviosta lohduttavan jäätelöannoksen ääreltä löydetty fysiikka- ja mentaalivalmentaja Miika Juutinen oli lievästi kuvailtuna musertunut päivän lopputuloksesta.

”Tuntuu että olen pettänyt kaikki” sai joukkueelleen äärimmäisen omistautunut fysiikkaguru lopulta kakistettua ulos, vain hetki sitten vuodatettujen kyynelten jo kuivuessa poskipäille.

”Liityin vasta seuramme hallitukseenkin, ja ensimmäisessä kokouksessamme tapasin viimeinkin kauan ihailemani seuralegenda Jussi Kurttilan. Mitähän Jussikin nyt ajattelee minusta?” sai toimitus vielä miehestä irti puserrettua, ennen kuin tämä katosi jälleen yön pimeyteen merensinisellä Segway -henkilökuljettimellaan.

Pari viikkoa haavoja nuoltuaan oli iiläisillä vuorossa reissu eksoottiselle Sievin monitoimihallille. Internetissä tehdyn tutkimustyön mukaan paikan päällä odotti totuttua pienempi pelialue, joka lyhyen ikänsä Valtarin koulun liikuntasalissa harjoitelleille Susikäsille sopi enemmän kuin hyvin.

Tai sitten ei, sillä päivän ensimmäisessä ottelussa vastaan asettunut Oulaisten Huima järjesti joukkueelle todellisen shokkialun, siirtyessään ensimmäisen erän päätteeksi jo vakuuttavaan 4-0 johtoon. Liekö pitkä automatka turnauspaikalle tehnyt iiläisille tepposet, mutta joukkueen keskittyminen oli jälleen kerran jossain aivan muualla kuin omassa tekemisessä (tarkkaavaisimmat saattavatkin ehkä jo huomata jonkin sortin punaisen langan joukkueen heikompien esitysten kohdalla).

Yhdeksän minuuttia toista erää eteenpäin, ja tilanne oli jo hyvin huolestuttava 6-0 vastustajalle. Samaan syssyyn aina yhtä tulisesti esiintyvä joukkueen johtohahmo Kuokkanen sai käytösrangaistuksen, ja syytä huoleen oli vielä hieman enemmän.

Liekö sitten Kuokkasen herättelystä sisuuntuneena vaiko muuten vain pelipäälle sattuneena aloittivat erän loppuun hirmuisen kirin, päivän aikana lopulta hirmutehot iskeneen Samuli Halosen tehdessä joukkueen ensimmäisen maalin viimein ajassa 24:11. Reilu kaksikymmentä on salibandyssä kuitenkin lopulta vielä melko pitkä aika, ja seuraavan neljän minuutin aikana syntyi maaleja jo kolme lisää, mm. puolustajien sisäistä pistepörssiä ylivoimaisesti johtavan Jaakko Jaaran kunnostautuessa maalinteossa kahdesti. Kun Kalle Kiviniemi iski pallon verkon perukoille vielä sekä erän loppuun että heti seuraavan alkuun, oli peli jälleen täysin auki.

Viisi minuuttia ennen loppua vastustaja päästettiin kuitenkin iskemään jo seitsemänteen kertaan ottelun aikana, ja iiläiset löysivät itsensä jälleen kahden maalin tappioasemasta. Vajaa kaksi minuuttia ennen ottelun loppua Niko Pinola antoi kuitenkin lämärinsä jälleen laulaa ylivoimalla, ja elintärkeä tasapelipiste oli enää maalin päässä.

Ja kuinka ollakaan, vain kolmekymmentä sekuntia ennen päätösvihellystä Jaakko Jaara kruunasi joukkueensa unelmanousun jo kauden toiseen hattutemppuunsa johtaneella viivakudillaan. Loppuun vielä puoli minuuttia tiukkaa kulmavääntöä, ja nousu tasapeliin kuuden maalin takaa oli totta. Tietenkään tasapeliin ei voi koskaan liian tyytyväinen olla, mutta ottelusta saatu piste oli sarjatilanteen kannalta elintärkeä, pitäen joukkueen vain pisteen päässä kärjestä.

Hyvä nousukiito kantoi myös päivän toiseen otteluun asti, jossa vastassa oli sarjan häntäpäätä pitävä nuori, hyvin tsemppaava Popula. Vielä ensimmäisen erän jälkeen taululla komeilivat tiukat 1-1 lukemat, mutta tämän jälkeen varsinkin joukkueen pistepörssin piikkipaikkaa hallussaan pitävä Jonne Rajanti osoittautui pitelemättömäksi, takoessaan sarakkeeseensa komeat pisteet 2+4. Myös selvästi tähän asti vahvinta kauttaan pelaava Samuli Halonen oli jälleen vahvoilla, koristellessaan viimeisen neljän ottelunsa lukemiksi jo kunnioitettavat kaksitoista tehopistettä. Kovimmalla maalintekopäällä oli kuitenkin jälleen kauden ensimmäisellä hattutempullaan muut varjoonsa jättänyt Niko Pinola.

Vaikka ottelu etenikin varsinkin sen loppupuolella melko selvästi Tassujen hallinnassa, täytyy vastustajalle antaa silti täysi kunnioitus, sillä luovuttamisesta ei joukkueen tekemisessä ollut merkkiäkään, ja päälle tultiin täysiä viimeiseen vihellykseen asti.

Savun hälvettyä toimistus sai kiinni tällä kertaa kotisohvalleen jääneen fysiikka- ja mentaalivalmentaja Miika Juutisen.

”Jäin kotiin katsomaan jalkapalloa, sillä pidän siitä enemmän” kommentoi Juutinen poissaoloaan.

Runkosarjaa neljä ottelua jäljellä ollessa Susikäsien tilanne alkaa näyttää jo melko hyvältä, sillä nousukarsintaviivan alle matkaa on jo viisi pistettä, eikä kärkikään ole kuin pisteen päässä. Kun sarjassa neljäntenä ja viidentenä olevat OPUS ja OuHu jäisivät vielä tasapisteissäkin Tassujen taakse, on tilanne nousukarsintojen suhteen hyvinkin valoisa. Varsinkin, kun karsintoihin pääseminen on mahdollista varmistaa jo tulevan sunnuntain otteluissa.

Itseään edelleen joukkueen parhaaksi pelaajaksi tituleeraava Jaakko Jaara päätti myös jakaa jälleen tähtiä mielestään parhaiten turnauksissa esiintyneille pelaajille:

Jaakko Jaaran kolme tähteä 15.1.:
*** Jaakko Jaara
** Toni Haikonen
* Samuli Halonen

Jaakko Jaaran kolme tähteä 28.1.:
*** Jaakko Jaara
** Samuli Halonen
* Jonne Rajanti

Kummankin turnauksen tehopisteet:
Halonen 5+7=12
Pinola 6+2=8
Rapia 3+5=8
Jaara 3+2=5
PK 3+2=5
Hake 2+0=2
Tomi 1+0=1
Veiska 1+0=1
Kapu 0+1=1
Jykä 0+1=1
JP 0+1=1

Susikäsien pistepörssi kahdentoista pelatun ottelun jälkeen:
Rapia 12gp 14+11=25
Halonen 10gp 12+10=22
Pinola 12gp 11+7=18
PK 12gp 10+5=15
Jaara 12gp 9+5=14
Kapu 11gp 6+6=12
Eke 9gp 5+5=10
Veiska 12gp 4+2=6
Tomi 8gp 3+3=6
Hake 6gp 2+0=2
JP 12gp 0+2=2
Jykä 7gp 0+1=1
Kokki (MV) 12gp 0+0=0

Seuraavan kerran pelataan siis jo tulevana sunnuntaina, jolloin vastassa ovat tällä kaudella toistamiseen kohdattavat SBT IV ja SS Kanuuna II. Susikäsien on mahdollista varmistaa turnauksessa paikkansa seurahistoriansa ensimmäisissä salibandyn nousukarsinnoissa, joten panosta peleistä ei puutu. Kempelehalli 12.2., ole paikalla tai et ole paikalla.